Stout kirjoitti 48 Wolfe-kirjaa, joista osa on pitkiä romaaneja ja osa pienoisromaani- tai novellikokoelmia. Käännöksiä on tehty useille kielille. Stoutin omien laskelmien mukaan vuoteen 1972 mennessä kieliä oli 25. Useimmat näistä on suomennettu. WSOY:n SaPo –sarjassa näitä on julkaistu 27 tarinaa. Kirjojen perusteella on tehty monia radiokuunnelmia, televisiosarjoja ja elokuvia.
Topekan lähellä Kansasissa asuvat Stoutit olivat kveekareita ja opettajaisä kannusti poikaansa lukemaan. Nelivuotiaana hän oli jo lukenut Raamatun kahdesti ja kolmetoistavuotiaana hän voitti osavaltion tavauskilpailut. Rex Stoutin ensimmäiset kirjoitukset ilmestyivät 1910-luvulla eri lehdissä. Oltuaan muutaman vuoden laivastossa hän työskenteli erilaisissa tehtävissä mm. kaupassa, toimistossa, hotellissa, kirjanpitäjänä ja turistioppaana. Hän avioitui Fay Kennedyn kanssa vuonna 1916 Kansasissa.
Rikastuttuaan kehittämällään koululaisten säästäväisyyskampanjalla (Educational Thrift Service) hän saattoi vuonna 1927 jäädä kokoaikaiseksi kirjailijaksi. Stout matkusti Pariisiin ja kirjoitti siellä ensimmäisen romaaninsa ”How Like A God” vuonna 1929. Suuressa pörssiromahduksessa hän menetti valtaosan omaisuudestaan ja alkoi kirjoittaa dekkareita saadakseen taas rahaa.
Hän rakensi talon maaseudulle, New Yorkin osavaltion ja Connecticutin rajalle. Talo nimeltä High Meadow oli valmistuessaan vuonna 1932 hyvin moderni. Hän tosiaan rakensi sitä itse sikäläisten maanviljelijöiden avulla. Avioliitto Fayn kanssa kariutui 1933 ja samana vuonna Stout avioitui Pola Hoffmanin kanssa.
(High Meadow. Kuvat: http://www.nerowolfe.org)
Brittiläinen, Yhdysvalloissa asuva humoristi P.G.Wodehouse ja Rex Stout olivat pitkäaikaisia ystävyksiä. He arvostivat toistensa teoksia ja Wodehousen kirjoissa mainitaan Rex Stout useita kertoja.Ensimmäinen Wolfe -tarina, Fer-de-Lance (Keihäskäärme), julkaistiin vuonna 1934. Jo ensimmäiset Wolfe -jännärit olivat suosittuja ja osoittivat Stoutin luoman yksityisetsivähahmon oivallisuuden. Stout kertoo tarinansa hyvin sujuvasti ja elävästi. Neljässäkymmenessä vuodessa kirjoja kertyi kaikkiaan 48. Yksittäisiä Wolfe -kertomuksia kertyi kaikkiaan 72. Osa oli siis novelleja ja pienoisromaaneja. Sota-aikana ja vuosina 1969-1973 hän ei kirjoittanut lainkaan romaaneja. Stout kirjoitti romaanin yleensä noin 40 päivässä, eikä jälkeenpäin enää korjaillut tarinoita. Viimeisin Wolfe –tarina ”A Family Affair” (Nero Wolfen viimeinen juttu) julkaistiin vain kuukautta ennen hänen kuolemaansa 1975.
Edgar Hooverin johtama FBI tarkkaili aikoinaan monia amerikkalaisia kirjailijoita. Myös Rex Stout oli tarkkailtavien listalla. Vuonna 1965 julkaistu Nero Wolfe –tarina ”Ovikello soi” paljastaa puolestaan Soutin suhtautumisen FBI:hin.
Rex Stout sai aikanaan monia kunnianosoituksia ja hänen mukaansa on perustettu erityinen Nero Wolfe – palkinto, joka jaetaan vuosittain.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti